Rajat ylittävät siirrot siellä missä pankkijärjestelmä on kallis tai hidas
Maailmanlaajuisesti satoja miljoonia aikuisia on yhä ilman pankkitiliä tai käytännössä toimivaa pääsyä rahoituspalveluihin, erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Perinteinen rajat ylittävä rahansiirto voi maksaa useita prosentteja siirretystä summasta ja kestää päiviä. Kryptovaluutta- ja stablecoin-pohjaiset siirrot voivat tietyissä tilanteissa olla nopeampia ja halvempia, koska ne eivät kulje usean välikätenä toimivan pankin kautta.
Lähde: World Bank – Financial Inclusion
El Salvadorin kokeilu: laillinen maksuväline käytännössä
El Salvador teki Bitcoinista laillisen maksuvälineen syyskuussa 2021 – ensimmäisenä maana maailmassa. Todellisuus on ollut vaatimattomampi kuin alkuperäinen visio: valtaosa päivittäisestä kaupankäynnistä maassa tapahtuu edelleen Yhdysvaltain dollarissa (joka on El Salvadorin toinen virallinen valuutta), ja Bitcoin-maksujen käyttöaste kauppiaiden keskuudessa on jäänyt seurantatutkimusten mukaan pieneksi.
Kokeilu on silti tuottanut arvokasta tietoa siitä, mitkä esteet – käytön opettelu, hintaheilunta, teknisen infran puute – hidastavat omaksumista käytännössä, ei vain teoriassa.
Stablecoinit epävakaan paikallisvaluutan vaihtoehtona
Maissa, joissa oma valuutta menettää arvoaan nopeasti korkean inflaation vuoksi, dollariin tai euroon sidotut stablecoinit tarjoavat tavan säilyttää ostovoimaa ilman fyysistä pääsyä ulkomaanvaluuttaan. Tämä ei ratkaise taustalla olevaa talouspoliittista ongelmaa, mutta se on konkreettinen, jo laajasti käytössä oleva käyttötapa – toisin kuin moni abstraktimpi "lohkoketju mullistaa kaiken" -puheenvuoro.
Omistajuuden ja toimitusketjun jäljitettävyys
Lohkoketjun perusominaisuus – julkinen, muuttumaton kirjanpito – on käytössä myös rahan ulkopuolella: esimerkiksi tiettyjen raaka-aineiden alkuperän todentamisessa tai digitaalisen omistajuuden rekisteröinnissä. Nämä sovellukset ovat vielä pienimuotoisia verrattuna rahoituskäyttöön, mutta ne osoittavat, että tekniikan hyöty ei rajoitu pelkkään maksuliikenteeseen.
Mitä tämä ei (vielä) ratkaise
Tasapainoisen kuvan vuoksi on syytä sanoa ääneen myös rajoitukset, joita moni "mullistaa maailman" -puheenvuoro jättää mainitsematta:
| Rajoitus | Miksi se on olemassa |
|---|---|
| Hintavolatiliteetti | Tekee suoraan kryptovaluutasta (ei stablecoinista) epäkäytännöllisen arjen maksuvälineeksi |
| Sääntely-epävarmuus | Lainsäädäntö vaihtelee maittain ja voi muuttua nopeasti, mikä hidastaa institutionaalista omaksumista |
| Energiankulutus | Työntodistukseen perustuva louhinta kuluttaa merkittävästi sähköä globaalisti |
| Skaalautuvuus | Suurimmat verkot käsittelevät edelleen rajallisen määrän tapahtumia sekunnissa verrattuna keskitettyihin maksujärjestelmiin |
Kokonaiskuva on siis kaksijakoinen: konkreettiset, rajatut käyttötapaukset toimivat jo oikeasti, mutta laajempi "raha sellaisena kuin sen tunnemme" -murros ei ole tapahtunut, eikä sen tapahtumisesta ole takeita.
Kuka oikeastaan käynnisti koko idean rahasta ilman keskuspankkia?
Idea lähti liikkeelle Bitcoinista ja sen anonyymistä perustajasta, joka julkaisi konseptin vuonna 2008. Aihetta ja hänen ympärillään olevia teorioita käydään läpi tarkemmin artikkelissamme Satoshi Nakamoto – kuka hän on?
Tämä sisältö on yleistä tietoa, ei sijoitusneuvontaa.